follow us

liike-elämän riitojen ratkaiseminen: välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin

Nykypäivänä liike-elämän erimielisyyksiä ratkotaan päivittäin ja Suomen yhteiskuntajärjestelmä tarjoaa useita erilaisia vaihtoehtoja yksityisoikeudellisten riita-asioiden tehokkaalle ratkaisulle. Vaikka sovintomenettely olisikin ihanteellinen tapa sopia riidat joutumatta tuomioistuimen tai välimiesoikeuden eteen, ajaudutaan usein kuitenkin tilanteeseen, jossa riidan osapuolet eivät koe sovintoa mahdollisuutena. 

Perinteisen tuomioistuinmenettelyn lisäksi välimiesmenettely koetaan nykyään tehokkaana riitojenratkaisumekanismina. Välimiesmenettely on viimevuosina vahvistanut asemaansa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin liike-elämän riitojenratkaisufoorumina. 

Suomessa Keskuskauppakamarin välimieslautakunta on yleisesti käytetty instituutti, joka hallinnoi kotimaisia sekä kansainvälisiä välimiesmenettelyitä. Lautakunnan tarjoamat säännöt välimiesmenettelyyn vastaavat kansainvälistä tasoa.

Yleinen tuomioistuinmenettely

Yleisen tuomioistuinjärjestelmän tarjoama palvelu riitojenratkaisemiselle on perinteinen tuomioistuinmenettely. Osapuolet voivat saattaa siviilioikeuden piiriin kuuluvan riita-asiansa ensiasteessa vireille yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen. Riita-asian saattamisessa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi on osapuolien noudatettava oikeusaste- eli instanssijärjestystä. Vaikka välimiesmenettelyn suosio on kasvanut merkittävästi, on yleinen tuomioistuin silti säilyttänyt merkityksellisyytensä etenkin sellaisissa riidoissa, joissa osapuolena on pieni yritys tai yksityinen henkilö. 

Välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin? 

Suomessa yritykset valitsevat yhä useammin välimiesmenettelyn riidanratkaisumenetelmäksi liike-elämän sopimuksiinsa. Toisaalta yritykset, jotka eivät ole perehtyneet välimiesmenettelyn todellisiin etuihin, saattavat päätyä tuomioistuinmenettelyyn pitäen välimiesmenettelyä kalliina ja epävarmana vaihtoehtona. Toisin kuin usein uskotaan, välimiesmenettelyn kustannukset eivät eroa suuresti tuomioistuinmenettelyn kustannuksista. Välimiesmenettelyyn ja sen etuihin on syytä perehtyä, mikäli kokee sen vielä toistaiseksi itselle vieraana. Parhaimmillaan yritys voi valitsemalla välimiesmenettelyn säästää vuosia riitelyssä ja keskittää entistä paremmin resurssinsa tulevaisuuteen – vanhoista asioista riitelemisen sijaan. 

Alla on listattuna välimiesmenettelyn etuja sekä sen eroja verrattuna tuomioistuinmenettelyyn.

1. Nopeus

Tuomioistuinmenettelyssä edetään instanssien mukaan, joka voi hitaimmillaan tarkoittaa sitä, että sama riita käsitellään kolmessa eri oikeusasteessa. Tämä vie paljon aikaa yrityksen avainhenkilöiltä.

Verrattuna tuomioistuinmenettelyyn on välimiesmenettely nopea tapa ratkaista erimielisyydet. Maailmanlaajuisesti välitysinstituuttien sääntöjen mukainen menettely kestää keskimäärin yhdeksän kuukautta. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa menettelyssä lopullinen välitystuomio annetaan keskimäärin yhdeksässä kuukaudessa ja nopeutettujen välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa menettelyssä kolmessa kuukaudessa. 

2. Joustavuus

Tuomioistuinmenettelyssä edetään oikeudenkäymiskaaren mukaisesti. Menettelyä ei voida sopia tai modifioida niin, että se ottaisi huomioon osapuolten mahdollisia erityistarpeita. Menettely on perinteinen ja sen kulku on ennakoitavissa.

Yksi välimiesmenettelyn erityispiirteistä on sen juostavuus. Monelle saattaa tulla positiivisena yllätyksenä se, kuinka paljon välimiesmenettelyssä on mahdollisuus vaikuttaa menettelyn kulkuun, kieleen, paikkaan, sovellettavaan lainsäädäntöön, välimiesten lukumäärään ja siihen, kuka asian lopulta ratkaisee. 

3. Asiantuntevuus

Tuomioistuinmenettelyssä riidan ratkaisee tuomari. Välimiesmenettelyssä voidaan ottaa huomioon riidan sekä osapuolien erityistarpeet ja näin päätyä valitsemaan riidanratkaisijaksi sellainen välimies, jolla on riidan edellyttämää erityisosaamista ja kokemusta. 

4. Luottamuksellisuus

Tuomioistuinmenettelyssä riidan osapuolia koskevat tiedot ja tuomio ovat julkisia. Välimiesmenettely mahdollistaa sekä riidan että osapuolien tietojen salassapidon osapuolien niin halutessa. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa menettelyssä sekä menettelyn tiedot että sen päätteeksi annettava välitystuomio ovat salassa pidettäviä. 

5. Lopullisuus

Kuten edellä todettu, tuomioistuinmenettelyssä noudatetaan instanssijärjestystä, joka voi tarkoittaa hitaimmillaan riidan käsittelyä kolmessa eri oikeusasteessa. Välimiesmenettelyn etu on sen lopullisuus. Menettelyssä annettu tuomio on täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu, joka oikeudellisesti sitoo välimiesmenettelyn osapuolia, eikä sen asiaratkaisuun voida hakea muutosta. Suurin osa valtioista on allekirjoittanut vuoden 1958 New Yorkin yleissopimuksen, jonka ansiosta välitystuomiot tunnustetaan ja täytäntöönpannaan ympäri maailman. 

6. Kustannustehokkuus

Välimiesmenettelyn kustannustehokkuus on yhteydessä menettelyn lopullisuuteen. Välimiesmenettelyssä riita käy läpi vain yhden oikeusasteen, joten myös kulut pysyvät kohtuullisina. Mikäli menettelyssä käytetään välitysinstituutin välimiesmenettelysääntöjä, pysyvät kulut alhaisina, koska hallinnoiva välimieslautakunta vahvistaa myös välimiehen palkkiot. Kulujen suurin kuluerä muodostuu asiamiesten kuluista, kuten myös tuomioistuinmenettelyssä, joten oikeusasteissa säästäminen ajallisesti säästää myös asiamiesten lopullisissa kuluissa. 

Sovitaan välimiesmenettelystä 

Mikäli päädytään sopimaan välimiesmenettelystä, on hyvä harkita sitä, millainen välityssopimus palvelee parhaiten osapuolien intressejä mahdollisen riidan syntyessä. 

Mikäli mahdollista, on asianajotoimiston riidanratkaisuun erikoistuneiden juristien käyttäminen sopimusta tehdessä suositeltavaa. Näin kokeneet asianajajat voivat parhaansa mukaan pyrkiä huomioimaan osapuolien toiveet ja intressit, myös välityssopimusta laadittaessa. 

Mikäli asianajotoimiston käyttäminen ei tule kysymykseen, tarjoaa esimerkiksi Keskuskauppakamarin välimieslautakunta mallilausekkeita, joiden avulla kokematonkin sopimuksen laatija saa sopimukseensa oikeanlaisen sekä pitävän sopimuksen välimiesmenettelyn käytöstä. 

Seuraava tavallinen mallilauseke on kopioitu Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sivuilta (https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/):

”Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.

Huomautus: Osapuolten suositellaan lisäksi harkitsevan seuraavista seikoista sopimista:

(a) Välimiesoikeus on [yksijäseninen / kolmijäseninen].

(b) Välimiesmenettelyn paikka on [kaupunki ja maa].

(c) Välimiesmenettelyn kieli on [mainittava kieli].”

Välimiesmenettely on turvallinen ja moderni tapa selvittää liike-elämän erimielisyyksiä. Toimistomme riidanratkaisupalveluista vastaavat osakkaat vastaavat mielellään mahdollisiin aiheeseen liittyviin kysymyksiin sekä kertovat toimistomme riidanratkaisupalveluista.